Pohdintoja tiedosta, ymmärtämisestä sekä hahmottamisesta.

 On olemassa yhtälö jonka avulla voi ymmärtää kaiken ja ei mitään. Minkä tahansa asian, tiedon, kokemuksen ja kokonaisuuden, kaiken sen havannoillistaminen ajassa yksilön tarpeita kunnioittaen.

 Yhtälö joka haarautuu kaikkiin mahdollisiin suuntiin äärettömiä kertoja. Havaintomme ovat tämän hallitsevan yhtälön muuttujien arvoja. Se mihin havaintoihin ihminen keskittyy määrittelee millaisena ihminen maailman kokee. Havainnolla on arvo sekä muuttujalla luonteempiirre. Muuttujan luonteenpiirteitä ovat mm. muuttujan ominaisuudet, ihmisen kokemus muuttujan käytettävyydestä, muuttujan käyttökustannukset(aika, tila, paino), monimutkaisuus, uteliaisuus, uudet mahdollisuudet. Yksinkertaistettuna muuttujan luonne.
Havainnon arvosuhde on taas ihmisen sisäinen malli havainnon hyödyllisyydestä muihin havaintoihin nähden tilannekohtaisesti, eli esimerkiksi jos selaat puhelinta kävellessäsi ja lopetat puhelimen selailun tietä ylittäessäsi, kun ylitettyäsi voit jatkaa selailua. Havaintojen arvoaste on ikäänkuin taulukko jossa käy kokoaikainen vilske. Muuttujan luonteenpiirre määrittelee millaisia havaintoja ihminen tallentaa mieleensä myöhempää käsittelyä varten. Ikäänkuin toisaalta seuraisit taulukkoa ja odottaisit että millon siellä vilahtaa jotain mielenkiintoista jonka voisit tallentaa myöhempää tarkastelua ja mahdollista hyödyntämistä varten. Havainnon luonteenpiirteen ymmärtäminen mahdollistaa muuttujien monipuolisen käytön. Kummassakin on kyseessä tarkkavaisuudesta mutta eri syistä. Muuttujia on maailmassa loputon määrä eivätkä ole keskenään vertailukelpoisia. Ihmisellä on rajallinen kapasiteetti kerätä eri havaintoja, muuttujina ne vievät vähemmän kapasiteettia sillä muuttuja on ikäänkuin itsenäinen säännöllisesti toimiva organismi joka ei tarvi muistikapasiteettia. 

Yhtälö laajenee ja haarautuu epäsymmetrisesti ja äärettömästi epäsäännöllisin syklein. Kysymys itsessään määrittelee yhtälön muutosta; rakennetta, muotoa, väriä, kasvua jne. Yhtälö voi muodostua äärettömin eri tavoin loputtomiksi erimuotoisiksi kokonaisuuksiksi. Se on moniulotteinen, monisäikeinen, rakenteellinen kokonaisuus jossa kysymyksen asettelu sekä muuttujan luonteenpiirre määrittelee ratkaisun selkeyden ja sitä kautta sen todellisen henkisen arvon. Yhtyälö on alitajunnan kokonaisuus jonka sisällön kaikkine vastauksinee muodostaa pelkästään kysymykset sekä ihmisen henkilökohtaiset havainnot. Kuitenkin näiden kahden asian hyvä yhteensovittaminen antaa ihmiselle mahdollisuuden luoda kokonaisvaltaista ymmärrystä jota hyödyntämällä pystyy ratkaisemaan asioita ilman että niihin täytyy erikseen perehtyä. Yhtälön tärkein ominaisuus on sen uskomaton sovellettavuus.    

Kokonaisuudessaan siis yhtälö sisältää kaiken informaation, hetkelliset ajatukset tai matemaattiset faktat, ihmisen aistit, ajan ja avaruuden jne. Ihmisen mieltymykset ohjaavat kaavan rakenteiden syntymistä ja muodostumista. Oikeilla kysymyksillä ihminen kehittää kaavaansa toimivammaksi, nopeammaksi, käyttökelpoisemmaksi, kattavammaksi, moniulotteisemmaksi, jne. 
Merkittävässä asemassa on niin ihmisen tapa rakentaa sopiva kysymys kuin ihmisen kyky ymmärtää muuttujan luonnetta. Oikein valituilla muuttujalla ja  kysymyksillä kaava kehittyy ja vapauttaa muuttujille uutta tilaa luoda rakenteita. Kaava on ikäänkuin loputon metamateriaali jossa sinun muuttujat luovat kokonaisuuden uusien ajatusten manifestoinnille. Kaavasta saadun tiedon havainnollistaminen ja sisäistäminen on ihmiselle abstrakti kokemus jonka vuoksi ymmärtäminen on välitöntä ja tiedostavaa eikä opittua(esim. ulkoa opiskeltu asia). Mitä suurempia kokonaisuuksia ihminen on kaavasta sisäistänyt sitä tehokkaammin kaava palvelee ihmistä hänen tarpeidensa mukaan. Esimerkki. Ihmisen sisäinen ajantaju on kaavan sisään muuttujien avulla rakennettu sisäinen verkko jonka tehtävänä on palvella ihmisen elämää helpottavasti. Ihminen ei tiedä kokoaikaa mitä kello on, mutta jos hän tarvitsee tiedon niin hän pystyy arvioimaan sen hetkessä niin lähelle kun hänen muuttujansa luonteenpiirteet sekä olosuhteiden luoma arvosuhde sallii. Hän vain asettelee muuttujat kaavaan, sen sijaan että laskisi sekunttteja ja tarvittaessa saa kellonajan päähänsä hetkessä pyytäessä sitä kaavalta. Se millaisilla havainnoista voidaan luoda muuttujia joilla ajantajua ylläpitävä verkko toimii on täysin yksilöllistä ja riippuu paljon ihmisen.
Ihminen voi muodostaa mitä monimutkaisempia ja uniikimpia yhteyksiä kaavaan jotka ovat toteen käyviä. Voi rakentaa suuria kokonaisuuksia jossa yhtälön muuttujat kommunikoivat autonomisesti keskenään ja voidaan puhua jo eräänlaisesta tietoisiuudesta. Ihminen joka on kehittänyt kaavaa ja opiskellut muuttujia sekä oppinut ymmärtää vastauksia pystyy havainnoimaan ja ymmärtämään ympäristöään ja näkemään yhteyksiä ja hyödyntämään niitä arki-elämässään jättäen muulle ajateltavalle tilaa. Kaavasta tullut tieto on aina oikessa. Kaavan ymmärtämiseen tarvitaan kaksi asiaa, kysymyksen asettelu ja havainnointi. Kysymys = Kaava = Vastaus = Havainto 

Ihmisen mieltymykset sekä arvostus maailmaa kohtaan ovat avain kaikkeuteen ja ei mihinkään. Mielikuvitus on rajana.